Uuteen vuoteen: stay the course!

Eilen illalla ajoimme Teh Vaimon kanssa kotiin Björköbystä Vaa-
san saaristosta, jossa vietimme joulun äitini ja sisareni ja
hänen perheensä kanssa.

Maaseudun rauha oli täydellinen, kävimme perinteisesti joulu-
kirkossa ja söimme joulukalaa ja -kinkkua yms. perinneruokaa
ylenpalttisesti.

Kotimatkalla kuunneltiin tietysti Mozartia, kuten aina hänen ol-
lessa kuskina.

Keskustelimme siinä samalla päättyvän vuoden merkityksestä yhtei-
selämällemme, jonka suuri muutos oli eläköitymiseni maaliskuun
alusta.

Teh Vaimon mielestä olin sopeutunut uuteen evp (elää vaimon
palkalla) -elämääni oikein hyvin. Olen samaa mieltä: kotias-
kareiden hoito, nettisurffailu, lukeminen ja musiikin kuunte-
lu riittävät kaltaiselleni joutomiehelle ihan kivasti arki-
päivien ajankuluksi.

Vanhaan harrastukseeni ruuanlaittoon on kerrankin riittävästi
aikaa ja Teh Vaimokin tykkää saadessaan istua joka päivä val-
miiseen pöytään työpäivänsä jälkeen. Hänen sanojaan lainaten:
Uusi hovimestarini (elikkäs tää meitsi) on paljon monipuoli-
sempi kuin vanha viranhaltija Kauko Säädin!

Sovimmekin, että Uusi Vuosi eletään entiseen malliin ja raxte-
taan toisiamme entistäkin tulisemmin, mikälin suinkin mahdol-
lista!