Vaalikoneen testaus tautivuoteelta käsin

Journalismin perusohjeiden mukaan kolumnistin ei
koskaan tule kirjoittaa sairauksistaan eikä säästä.

No, me blogittajathan emme ole kolumnisteja, joten
voimme kirjoittaa mistä haluamme ja veisailla 5 moi-
sista ohjeista.

Tää meitsi on potenut keskivaikeaa keuhkoputken tu-
lehdusta ja yskää & kuumetta viimeset pari viikkoa,
kunnes antibiitit nyt ovat alkaneet purra tautiin.

Läppärin ja langattoman kotiverkon avulla jaksan
jo nettisurfata, vaikka Teh Vaimo määräsikin vuo-
delepoon vielä loppuviikoksi.

YLE:n vaalikone on mielestäni ainoa oikea Teh Vaa-
likone. Kahlasin sen 30 kysäriä läpi ja suosikkilistan
Top 10:ssä oli vihreitä, vassareita ja demareita. Ei ai-
noatakaan kepulaista tai kokomustaa. Täysin odote-
tusti, olenhan punakaartilaisen pojanpoika.

Oman, jo kauan sitten löytyneen ehdokkaani kanssa
yksimielisyys-% oli 79. Tämäkään ei ollut ylläri, sillä
kantani nato- ja ydinvoimala -kysäreihin ovat jyrkän
myonteiset. Näin jyrkkiä kantoja ei toki istuvan de-
marikansanedustajan sovi julkisesti, vaalien alla il-
maista.

Omat, jyrkät kantani johtuvat siitä, että paitsi puni-
kin pojanpoika, olen myös Karjalan kaksinkertaisen
(1939 ja 1944) evakon pojanpoika.

Siksi suhtaudun fundamentalistisella epäluulolla ve-
li venäläisen muodostamaan turvallisuusriskiin enkä
halua riippuvaisuutta sikäläisestä tuontienergiasta.

Nyt jatkan vuodelepoani kuunnellen Frank Zappan ta-
junnan räjäyttäviä live-kitarasooloja levyiltä "Shut up
and play that guitar" & "Shut up and play more that
guitar".