Eilen sunnuntaina oli *niin* hieno auringonpaisteinen keli ja tyyntä.
Kun puolenpäivän lämpötilakin oli jo lähellä nollaa, niin päätimme
Teh Vaimon kanssa lähteä pilkille.
Pilkkikamat [onget, syötit,jakkarat, kaira ja tietysti eväsleivät + iso termarillinen kahvia] mukaan ja ajoimme Sippulantietä Ristiki-
ven uimarannan kohdalle.
Siellä Päijänteen Pohjanlahden suulla istuskeli jo muitakin pilkki-
jöitä. Koirat ja kakarat juoksentelivat sikin sokin: ilmassa oli
suuren urheilukalastusjuhlan tuntua.
Kairattiin reijät jäähän, tosin hiukan vaikeasti. Kairan terä oli
ns. kesäterässä. Ja sitten pilkkimään. Kävi kuten aina ennenkin:
Teh Vaimo vetää ahvenensinttejä köytenään, meitsi ei mitään. Ka-
laonnikin täällä vaihtelee, prkl!
Pidettiin kahvitaukoa ja muutama varis tuli syömään sivummalle hei-
tettyjä sinttejä. Läheltä nähtyinä varikset olivat tosi ison ja
pullean näköisiä: kuin kaksijalkaisia koripalloja.
Pari tuntia istuttuamme siinä pilkkiavantojen äärellä uskoimme,
ettei täältä uunikalaa nouse. Ja kun eväätkin oli saatu syötyä ja
posket punaisiksi auringonpaisteessa, palattiin kotisohvalle.
Mutta kivaa oli!