Kuka se "Suomi" on, jolla "nyt menee hyvin"?
Se sosiaalisissien taistelijapari, jonka muodostavat meitsi ja Teh Vaimo,
on kasvavalla ärtyneisyydellä havainnut valtamadian päivittäin toistavan
mantraansa "Suomella menee nyt hyvin".
Kukaan ei näytä kysyvän peruskysymystä: Kenellä silloin menee hyvin, kun "Suomella menee hyvin"?
Totta on, että *taloudellisten* indikaattoreiden (BKT:n kasvu, työllisyys- saste, inflaatio, korkotaso, kauppataseen ylijäämä,valtiontalouden yli- jäämä jne) valossa näyttää menevän hyvin. Mutta nämä kaikki ovat mak- rotalouden ilmiöiden kuvauskeinoja, jotka eivät voi vastaa tuohon kenel- lä-kysymykseen.
Mutta miten relevantteja nämä indikaattorit ovat yksittäisten kansalais-
ten hyvinvoinnin arvioinnissa? Jokseenkin irrelevantteja. Siksi on olemas-
sa joukko sosiaali-indikaattoreita, kuten tulonjaon tasaisuus, lasten huos-
taanottojen määrä, avioerot, ítsemurhat, sairastavuus, hoitojonot, köyhyys päihteiden läyttö, leipäjonot, asunnottomuus jne.
Näistä sosiaali-indikaattoreista näkyisi sosiaalisen hyvin/pahoinvoinnin
suhteelliset muutokset, kun niitä verrattaisiin samalla aikajanalla talou-
dellisiin indikaattoreihin.
Mikäli jossain tutkimuslaitoksessa tai yliopistossa näin tehdään (en to- dellakaan tiedä), ei siitä ainakaan mediassa ole uutisia näkynyt. Tässä
olisi taas tekemistä tutkivalle journalismille, mutta kun sitä ei tässä maassa vaan tunnu olevan.
on kasvavalla ärtyneisyydellä havainnut valtamadian päivittäin toistavan
mantraansa "Suomella menee nyt hyvin".
Kukaan ei näytä kysyvän peruskysymystä: Kenellä silloin menee hyvin, kun "Suomella menee hyvin"?
Totta on, että *taloudellisten* indikaattoreiden (BKT:n kasvu, työllisyys- saste, inflaatio, korkotaso, kauppataseen ylijäämä,valtiontalouden yli- jäämä jne) valossa näyttää menevän hyvin. Mutta nämä kaikki ovat mak- rotalouden ilmiöiden kuvauskeinoja, jotka eivät voi vastaa tuohon kenel- lä-kysymykseen.
Mutta miten relevantteja nämä indikaattorit ovat yksittäisten kansalais-
ten hyvinvoinnin arvioinnissa? Jokseenkin irrelevantteja. Siksi on olemas-
sa joukko sosiaali-indikaattoreita, kuten tulonjaon tasaisuus, lasten huos-
taanottojen määrä, avioerot, ítsemurhat, sairastavuus, hoitojonot, köyhyys päihteiden läyttö, leipäjonot, asunnottomuus jne.
Näistä sosiaali-indikaattoreista näkyisi sosiaalisen hyvin/pahoinvoinnin
suhteelliset muutokset, kun niitä verrattaisiin samalla aikajanalla talou-
dellisiin indikaattoreihin.
Mikäli jossain tutkimuslaitoksessa tai yliopistossa näin tehdään (en to- dellakaan tiedä), ei siitä ainakaan mediassa ole uutisia näkynyt. Tässä
olisi taas tekemistä tutkivalle journalismille, mutta kun sitä ei tässä maassa vaan tunnu olevan.